Kryptomyyttien murtaminen: Bitcoinia ei tue mikään

Bitcoin-protokollan säännöt määräävät, että bitcoineja tulee olemaan yhteensä vain 21 miljoonaa. Nämä rahayksiköt lasketaan ohjelmallisesti liikkeeseen ja ne noudattavat ennalta määrättyä liikkeeseenlaskuaikataulua, jota yksikään henkilö, yritys tai hallitus ei voi muuttaa.

Tällä hetkellä noin 20 miljoonaa bitcoinia on jo laskettu liikkeeseen. Loput kolikot odotetaan laskettavan vähitellen liikkeeseen seuraavan sadan vuoden aikana.

Tämä todistettavasti rajallinen tarjonta yhdistettynä bitcoin-transaktioiden sensuurinkestävään, rajattomaan ja lupavapaaseen luonteeseen tekee kryptovaluutasta arvokkaan. Nämä ovat ainutlaatuisia luontaisia ominaisuuksia, joita fiat-valuutoilla ja muilla omaisuusluokilla ei ole.

Lisäksi bitcoin on siirrettävämpi, jaettavampi ja vaihdettavampi kuin fyysinen valuutta. Sitä voi käyttää kuka tahansa maailmassa älylaitteella ja internet-yhteydellä, mikä tekee siitä todella globaalin valuuttajärjestelmän.

Bitcoinia tukee monimutkaisen matematiikan ja kryptografisten tekniikoiden yhdistelmä, jotka mahdollistavat protokollan toiminnan. Tarkemmin sanottuna Bitcoin käyttää sarjaa kryptografisia algoritmeja verkkonsa turvaamiseen ja valuutan liikkeeseenlaskuun.

Yhdessä nämä algoritmit luovat perustan vankalle sähköiselle maksujärjestelmälle, joka on lupavapaa, rajaton ja sensuurinkestävä.

Bitcoin-protokolla, kuten se tunnetaan, toimii tietokonekoodattujen sääntöjen mukaisesti, jotka määräävät tärkeät parametrit sen natiiville kryptovaluutalle. Hajautettu vapaaehtoisten verkosto noudattaa näitä sääntöjä ja suorittaa keskeisiä tehtäviä, kuten louhintaa, auttaakseen ylläpitämään ja turvaamaan verkkoa tietokoneidensa avulla. Vapaaehtoiset palkitaan usein työstään verkossa louhintapalkkioilla.

Tällä tavoin Bitcoin pystyy korvaamaan suuren osan ihmisen osallistumisesta ohjelmistolla. Voit ajatella sitä kuin myyntiautomaattia. Protokolla toimii suurelta osin automaattisesti, mutta vaatii silti ihmisiä auttamaan sen ylläpidossa.

Bitcoinin turvallisuus perustuu sen vapaaehtoisten verkostoon. 

Jokainen vapaaehtoinen ylläpitää omaa kopiotaan Bitcoinin lohkoketjusta, toimien olennaisesti itsenäisenä kirjanpidon omistajana. Tämä tarkoittaa, että vaikka Bitcoin-verkko teoriassa vaarantuisi, kaikkien transaktioiden täydellinen historia voitaisiin palauttaa yhden henkilön tietokoneelta, ja riittävän monen solmun raportoidessa tiedot voidaan vahvistaa todeksi ja tarkaksi.

Suurin uhka julkiselle lohkoketjuverkolle, kuten Bitcoinille, on 51 %:n hyökkäys. Tämä tapahtuu, kun henkilö tai ryhmä ihmisiä yhdistää riittävästi resursseja saadakseen enemmistöhallinnan verkosta. 

Jos yksittäinen taho pystyy hallitsemaan yli 51 % verkon hash-nopeudesta (kaiken louhintaan suunnatun laskentatehon kokonaismäärä), he saavat kyvyn korruptoida kirjanpidon eheyden. Tämä voi tarkoittaa kykyä kaksoiskäyttää varoja ja estää saapuvia transaktioita mielivaltaisesti.

51 %:n hyökkäyksen todennäköisyys kuitenkin pienenee verkon koon kasvaessa. Mitä enemmän vapaaehtoisia on sitoutunut louhimaan bitcoinia, sitä suurempi on hash-nopeus. Tämä puolestaan tarkoittaa, että pahantahtoisten toimijoiden on hankittava entistä suurempi määrä laskentatehoa verkon valtaamiseksi. Nykyisillä tasoilla, se maksaisi huikean summan rahaa tällaisen hyökkäyksen toteuttamiseksi Bitcoinia vastaan.

Perinteisesti kansalliset valuutat, kuten Yhdysvaltain dollari tai Ison-Britannian punta, olivat sidottu vastaaviin kultavarantoihin. Tämä tarkoitti, että jokainen fyysisen valuutan yksikkö voitiin lunastaa milloin tahansa sen kulta-arvoa vastaavaksi.

Sitoamalla paperiset setelit arvokkaaseen, rajalliseen hyödykkeeseen varmistettiin taustalla olevan valuutan arvo ja rajoitettiin uusien yksiköiden liikkeeseenlaskua. 

Lopulta kullan niukkuus tukahdutti talouskasvua, ja maat halusivat laajentua nopeammin kuin kullan saatavuus olisi sallinut. Tämä johti siihen, että ne luopuivat kultakannasta ja irrottivat valuuttansa kaikesta fyysisestä tuesta.

Tähän mennessä kaikki kansalliset valuutat ovat siirtyneet ”fiat”-valuutoiksi. Näillä ei ole lainkaan reaalimaailman omaisuuden tukea. Sen sijaan taustalla olevan valuutan arvo perustuu kunkin maan hallituksen kykyyn maksaa velkansa.

Fiat-valuuttojen hinnat eivät enää ole sidottu hyödykkeen arvoon, vaan ne perustuvat liikkeeseenlaskijahallituksen vakauteen sekä yleisiin kysynnän ja tarjonnan periaatteisiin. Yleisesti ottaen, mitä vahvempi maan talous on, sitä suurempi on sen fiat-valuutan kysyntä ja arvo.

Ilman kullan tukea fiat-valuutoilla ei ole sisäistä arvoa. Niiden ainoa rahallinen arvo määräytyy sen luottamuksen perusteella, joka niiden käyttäjillä on omiin hallituksiinsa taloudellisen vakauden ylläpitämiseksi.

Uuden valuutan liiallisen painamisen ja sen aiheuttaman inflaation vuoksi näiden fiat-valuuttojen ostovoima tyypillisesti laskee merkittävästi ajan myötä. Vuosina 1900–2010 Yhdysvaltain dollarin ostovoima laski 98 %.

Joissakin tapauksissa nousevat hinnat voivat johtaa hyperinflaatioon, joka usein merkitsee taustalla olevan fiat-valuutan tuhoa. Yleisesti hyväksytään, että hyperinflaatio tapahtuu, kun kuukausittainen inflaatio ylittää 50 % (kun yleisten hyödykkeiden ja palveluiden hinnat nousevat 50 % kalliimmiksi yhden kuukauden aikana).

Yli 35 fiat-valuuttaa on romahtanut hyperinflaation vuoksi pelkästään 1900-luvulla. Kun kansalaiset huomaavat rahansa arvon heikkenevän nopeasti, he voivat päättää vaihtaa sen muihin ulkomaisiin valuuttoihin tai hyödykkeisiin suojautuakseen raivokkaalta inflaatiolta. Hyperinflatoituneet valuutat menettävät myös kansainvälisen vetovoimansa, mikä saa maat nostamaan varojaan ja pitämään vakaampia omaisuuseriä.

Fiat-valuutoilla on siis arvoa ja toimivuutta vain, kun hallitukset ylläpitävät niitä asianmukaisesti luotettavana vaihdon välineenä.

Kansallisella tasolla fiat-valuutat turvataan pankkiverkoston ja lainvalvontaviranomaisten toimesta.

Pankit turvaavat tallettajien varat ja niihin luotetaan pääkirjanpidon, asiakkaidensa henkilötietojen ja niin edelleen turvaamisessa. 

Paikalliset viranomaiset, kuten poliisi, varmistavat, etteivät kansalaiset luo tai kierrätä omaa rahaa.

Kansainvälisellä tasolla maat luottavat viime kädessä armeijoihinsa turvatakseen fiat-valuuttansa. Maailman reservivaluuttana Yhdysvaltain dollaria käytetään kansainvälisten kauppojen ja investointien selvittämiseen. Tämä syntyi pian toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, Bretton Woodsin konferenssina tunnetun kansainvälisen kokouksen seurauksena.

Tämä antoi Yhdysvalloille useita etuoikeuksia, nimittäin jatkuvan globaalin kysynnän sen valuutalle. Yhdysvallat luopui kultakannasta vuonna 1971, ja Bretton Woodsin sopimuksen päättyminen ratifioitiin virallisesti muutamaa vuotta myöhemmin. Ylläpitääkseen dollarin asemaa maailman reservivaluuttana Yhdysvaltojen on nyt ylläpidettävä sotilaallista voimaansa varmistaakseen, että maat jatkavat sen käyttöä.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Bitcoin edustaa läpinäkyvää, maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa valuuttajärjestelmää, joka on todistettavasti niukka, jolla on selkeä rahapolitiikka ja jota hallinnoivat yksinomaan sen käyttäjät. Lisäksi Bitcoin toimii rajat ylittävänä, luotettavana maksujärjestelmänä, joka toimii 24/7, 365 päivää vuodessa.

Fiat-valuutat puolestaan ovat pakolla toteutettu vaihdon väline, jota vain harvoilla valituilla on oikeus hallita. Toisin sanoen, fiatia ei myöskään ”tue mikään”. Tämän seikan tulisi antaa kenelle tahansa, joka käyttää samaa argumenttia bitcoinia vastaan, mietittävää.

Oletko valmis ottamaan seuraavan askeleen kryptomatkallasi luotettavan ja läpinäkyvän pörssin kanssa? Napsauta alla olevaa painiketta aloittaaksesi Krakenin käytön jo tänään!