Krypto-nousu- ja laskumarkkinat selitettynä

​​​​​Nousu- ja laskumarkkinat ovat termejä, joita käytetään kuvaamaan pitkittyneitä hintojen nousu- tai laskukausia. 

Kryptomarkkinoilla nousumarkkinat voivat kestää useita kuukausia, ja niitä ohjaa yleensä laaja sijoittajien optimismi. Laskumarkkinat, eli ”kryptotalvet”, voivat myös kestää useita kuukausia ja esiintyä, kun yleinen sijoittajien mieliala heikkenee. 

Kaupankävijät voivat yrittää hyödyntää näitä luonnollisesti esiintyviä trendejä mukauttamalla sijoitusstrategioitaan, kuten käyttämällä kryptojohdannaisia tai hajauttamalla useisiin krypto-omaisuuseriin.

Vaikka sekä krypto- että perinteiset markkinat kokevat nousu- ja laskumarkkinoita, niillä on joitakin merkittäviä eroja ja vaikuttavia tekijöitä, jotka erottavat ne toisistaan:

• Kaupankäyntiajat: Perinteiset rahoitusmarkkinat käyvät kauppaa tiettyinä aikoina ja sulkeutuvat viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Kryptomarkkinat puolestaan toimivat 24/7/365. Tämä luo joustavamman, helpommin saavutettavan ja kätevämmän markkinan, jonka ansiosta sijoittajat mistä tahansa maasta voivat käydä kauppaa keskeytyksettä. Jotkut väittävät, että kryptoteollisuuden rajoittamattomat kaupankäyntiajat tarkoittavat, ettei ole olemassa katkaisijoita, jotka auttaisivat vaimentamaan volatiliteettia.

• Markkinoiden kypsyys: Jotkut varhaisimmista perinteisistä markkinoista syntyivät 1700- ja 1800-luvuilla, mukaan lukien New Yorkin pörssi (NYSE) ja Lontoon pörssi (LSE). Vertailun vuoksi ensimmäiset kryptomarkkinat syntyivät Bitcoin-protokollan lanseerauksen myötä vuonna 2009. Tutkimukset viittaavat siihen, että kehittyvät markkinat ovat houkutelleet lisääntynyttä spekulaatiota verrattuna perinteisiin markkinoihin, mikä on johtanut suurempaan volatiliteettiin.
  Lisäksi monilla kryptovaluutoilla on yleensä huomattavasti pienemmät markkina-arvot, kaupankäyntivolyymit ja likviditeetti kuin vakiintuneilla perinteisillä omaisuuserillä. Esimerkiksi Applen (AAPL) markkina-arvo on korkeampi kuin koko kryptomarkkinoiden markkina-arvo.

• Volatiliteetti: Perinteisillä markkinoilla nousu- ja laskumarkkinat määritellään yleensä yli 20 %:n nousulla/laskulla. Kryptomarkkinoilla voi kuitenkin esiintyä paljon suurempia hintavaihteluita. Vuoden 2018 kryptotalven aikana Bitcoinin hinta laski yli 83 %.

• Sosiaalisen median vaikutus: Eräs tutkimus osoittaa, että sosiaalisella medialla voi olla merkittävä rooli volatiliteetin vaikuttamisessa krypto-nousu- tai laskumarkkinoiden aikana. Toinen tutkimus puolestaan havaitsi, että sosiaalisella medialla on yleensä vain lyhytaikainen vaikutus osakemarkkinoihin.

On olemassa useita teorioita siitä, miksi nämä markkinat on nimetty härkien ja karhujen mukaan. 

Johtava teoria tulee Lontoosta 1700-luvulta, jolloin tarkkailijat panivat merkille tavan, jolla härkä hyökkää työntämällä sarvensa ylöspäin, ja karhu tulee tavasta, jolla karhu hyökkää saaliinsa kimppuun pyyhkäisemällä tassunsa alaspäin. 

Molempien eläinten hyökkäyskuvioiden on tarkoitus muistuttaa markkinoiden käyttäytymistä (ylöspäin nousumarkkinoilla, alaspäin laskumarkkinoilla).

Jotkut väittävät, että krypton nousu- ja laskumarkkinat noudattavat syklisesti 4 vuoden kaavaa, joka keskittyy Bitcoinin puolittumistapahtumaan (joka merkitsee 50 %:n leikkausta Bitcoin-palkkiossa, jonka louhijat saavat uusien lohkojen louhinnasta). Puolittumistapahtuma on historiallisesti johtanut nousumarkkinoihin, ja olemassa olevat historialliset tiedot näyttävät tukevan tätä teoriaa, mutta on vielä liian aikaista sanoa varmuudella. 

On syytä huomata, että likviditeettisyklin nousutrendit ennustavat nousumarkkinoiden katalyyttejä paremmin kuin Bitcoinin puolittumiset. Tähän mennessä jokainen puolittumistapahtuma on kuitenkin ollut linjassa markkinoiden likviditeetin laajenemisen kanssa. 

Muita historiallisia katalyyttejä, jotka johtavat nousumarkkinoihin kryptossa, ovat institutionaalinen ja maakohtainen käyttöönotto (kuten El Salvadorin Bitcoinin hyväksyminen lailliseksi maksuvälineeksi syyskuussa 2021), infrastruktuurin kypsyminen tai positiivinen muutos sääntelyssä.   

Historiallisesti laskumarkkinat ovat seuranneet välittömästi suurta hinnannousua lyhyessä ajassa, jolloin kysyntä ylitti huomattavasti saatavilla olevan tarjonnan. Tämä johtaa tyypillisesti likviditeettikriisiin kysynnän heikentyessä. Laskumarkkinat ovat kuitenkin myös osuneet samaan aikaan sijoittajien mielialan muutoksen kanssa, joka on seurannut esimerkiksi negatiivisia muutoksia sääntelyssä (esimerkiksi Kiinan Bitcoinin louhinnan kieltäminen syyskuussa 2021) ja korkean profiilin petoksia ja huijauksia (kuten alla kuvatut Lunan ja FTX:n romahdukset).

Nousu- ja laskumarkkinoiden pituus voi vaihdella merkittävästi. Historiallisesti kuitenkin sekä krypto- että perinteiset laskumarkkinat kestävät yleensä lyhyemmän aikaa kuin nousumarkkinat. 

Perinteisillä markkinoilla laskumarkkinat kestävät keskimäärin 1–2 vuotta verrattuna nousumarkkinoihin, jotka voivat kestää useita vuosia. Itse asiassa pisin nousumarkkina kesti 12 vuotta vuosina 1987–2000, kun taas pisin laskumarkkina kesti 3 vuotta vuosina 1946–1949. 

Kryptomarkkinoilla pisin laskumarkkina kesti 1 vuoden ja 8 kuukautta, ja pisimmät nousumarkkinat kestivät 2 vuotta ja 11 kuukautta.

Sekä nousu- että laskumarkkinat ovat syklejä, joita ohjaa kysynnän ja tarjonnan välinen suhde. Nousumarkkinoilla kysyntä ylittää tarjonnan, ja laskumarkkinoilla tarjonta ylittää kysynnän. 

Vaikka molempiin liittyy merkittäviä hintaliikkeitä ja sijoittajien mielialan muutoksia, niiden taustalla olevat syyt, kesto ja muut tekijät eroavat toisistaan. 

Esimerkiksi nousumarkkinat ovat yleensä likvidimpiä kuin laskumarkkinat, pääasiassa suurempien kaupankäyntivolyymien ja lisääntyneen omaisuuserien kysynnän vuoksi. Suurempi likviditeetti voi helpottaa huomattavasti suurten krypto-omaisuuserien ostamista ja myymistä vaikuttamatta niiden markkinahintoihin.

Vuoden 2021 krypton nousumarkkinoiden aikana Bitcoinin hinta nousi yli 1 300 % maaliskuun 2020 ja marraskuun 2021 välillä, ja sen hinta saavutti (tuolloin) kaikkien aikojen korkeimman tason, noin 68 000 dollaria.

Tämä johti kryptomarkkinoiden yleiseen kasvuun, ja se voitiin johtaa useisiin tekijöihin, mukaan lukien useisiin korkean profiilin institutionaalisiin sijoituksiin (kuten Tesla ja Microstrategy sijoittivat BTC:hen), korkeaan likviditeettiin keskuspankkien rahanpainatuksen ansiosta vastauksena COVID-19-pandemiaan, ja kasvavaan kiinnostukseen NFT:itä ja hajautettua rahoitusta (DeFi) kohtaan.

Seuraavilla vuosien 2021–2022 laskumarkkinoilla Bitcoinin hinta laski 77 %, romahtaen aina noin 16 000 dollariin. Tätä ajanjaksoa leimasivat kaksi suurta katalyyttiä: 

• Terra-verkon romahdus – Terra-verkko romahti toukokuussa 2022 sen algoritmisesti vakaan kolikon, TerraUSD:n (UST), irrottua Yhdysvaltain dollarista. Tämä laukaisi massiivisen UST:n myynnin, mikä johti sekä UST:n että Terra-verkon alkuperäisen tokenin, LUNAn, arvon laskuun. Tämä tapahtuma ei ainoastaan pyyhkinyt miljardeja dollareita kryptomarkkinoiden markkina-arvosta, vaan johti myös Terran perustajan, Do Kwonin, pidätykseen.

• FTX:n romahdus – FTX-pörssi romahti marraskuussa 2022 useiden tapahtumien seurauksena, jotka laukaisi raportti, joka korosti FTX:n ja sen sisaryhtiön, Alameda Researchin, läheisiä taloudellisia siteitä. Seurannut kriisi, jota leimasivat massiivinen pankkipaani ja epäonnistuneet yritysostoyritykset, johti FTX:n konkurssiin ja rikossyytteisiin sen perustajaa, Sam Bankman-Friediä, vastaan. 

Krypton nousumarkkinoilla on yleistä nähdä kauppiaiden kannustavan muita sosiaalisessa mediassa ”HODL”-strategiaan – yksinkertaisesti ostamaan ja pitämään krypto-omaisuutta hintojen noustessa, tai ”ostamaan dipin” – ostamaan krypto-omaisuutta aina, kun hinnat poikkeavat tilapäisesti nousutrendistä. 

Tämän jälkimmäisen strategian tavoitteena on jatkaa kryptovaluuttojen keräämistä ja hyötyä, jos hinnat toipuvat laskusuhdanteista.

Joissakin tapauksissa tietyt digitaaliset omaisuuserät tai kryptosektorit voivat menestyä paremmin kuin toiset nousumarkkinoiden eri vaiheissa useista syistä. Pyrkiessään hyödyntämään näitä mahdollisia voittoja jotkut sijoittajat voivat päättää hajauttaa useisiin krypto-omaisuuseriin. 

Hajauttamista pidetään yleensä hyödyllisenä työkaluna riskin hajauttamiseen useiden omaisuuserien tai markkinoiden kesken.

Kokeneemmat kauppiaat voivat päättää yrittää lisätä kannattavuuttaan käyttämällä johdannaisia, jotka antavat heille mahdollisuuden hyödyntää vipuvaikutusta saadakseen ylisuuria voittoja lisääntyneen riskin kustannuksella. Suosittuja kryptojohdannaistyyppejä ovat:

• Marginaalikauppa – käytäntö, jossa käytetään välittäjältä lainattuja varoja krypto-omaisuuden kaupankäyntiin
• Termiinit – sopimus kauppiaiden välillä omaisuuserän ostamisesta ja myymisestä tietyllä hinnalla tulevana päivänä
• Ikuiset swapit – termiinisopimustyyppi, jolla ei ole eräpäivää.

Kauppiaiden on oltava tietoisia siitä, että johdannaisten kaupankäynti voi olla riskialtista, koska siihen liittyy tyypillisesti vipuvaikutus, joka voi altistaa heidät likvidaatiolle, jos kauppa käyttäytyy ennusteen vastaisesti.

Lisätietoja saat Kraken Learn Center -oppaastamme, Mitä ovat kryptojohdannaiset?

Laskumarkkinoilla monet sijoittajat pyrkivät priorisoimaan riskinhallintastrategioita, kuten omaisuutensa myymistä vakaampiin vaihtoehtoihin (kuten käteiseen ja vakaakolikoihin). Tämä voi auttaa kauppiaita suojaamaan salkkujaan lisätappioilta. 

Yleinen kaupankäyntistrategia laskumarkkinoiden kauppiaille, eli karhuille, on lyhyeksi myynti. Tähän sisältyy omaisuuden lainaaminen, sen välitön myyminen ja kyseisen omaisuuden takaisinostaminen alemmalla hinnalla, jolloin voittoa saadaan fiat-valuutassa mitatusta hintaerosta.

Keskihankintahinnan tasoittaminen (Dollar-cost averaging) on yleinen sijoitusstrategia sijoittajille, jotka haluavat sijoittaa markkinoille ilman, että heidän tarvitsee ajoittaa sitä. DCA tarkoittaa kiinteän fiat-summan sijoittamista kryptoon säännöllisin väliajoin, kuten 100 dollarin arvosta BTC:tä joka kuukausi, markkinoiden vaihteluista riippumatta. 

Nousuansa tapahtuu, kun kryptovaluutan arvo nousee laskumarkkinoiden aikana, mikä saa sijoittajat ostamaan lisää kryptoa. Kuitenkin, kun kaikki ostot on tehty, kysynnän lasku aiheuttaa hinnan putoamisen, ja sijoittajat kärsivät nettotappion sijoituksestaan.

Laskuansa on väliaikainen notkahdus nousumarkkinoilla, joka virheellisesti antaa ymmärtää, että hinnat saattavat laskea entisestään, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Sijoittajat, jotka joutuvat “ansaansa”, myyvät krypto-omaisuutensa välttääkseen tappioita, vain nähdäkseen markkinoiden jatkavan kasvuaan.

Krypto-nousu- ja laskumarkkinoiden ainutlaatuisten ominaisuuksien, niiden keston ja muiden kauppiaiden sijoittautumisen ymmärtäminen näiden tapahtumien aikana voi olla elintärkeää uusille krypto-käyttäjille.

Näiden markkinavaiheiden erojen tunteminen voi auttaa sijoittajia tekemään parempia kaupankäyntipäätöksiä ja mukauttamaan strategioitaan sen mukaisesti.

Nyt kun ymmärrät, miten nousu- ja laskumarkkinat toimivat, oletko valmis ottamaan seuraavan askeleen krypto-matkallasi?

Krakenin avulla on helppoa ostaa ja käydä kauppaa sadoilla kryptovaluutoilla.

Rekisteröidy ilmaiselle tilillesi jo tänään!