Musta joutsen -tapahtumat kryptomaailmassa selitettynä

• Kryptovaluuttojen musta joutsen (black swan) -tapahtuma on äkillinen, erittäin vaikeasti ennustettava tapahtuma, jolla on valtavat (ja usein negatiiviset) seuraukset markkinoille.

• Vaikka ilmaisu on peräisin Rooman ajoilta, sen nykyinen käyttö viittaa tyypillisesti tilastotieteilijä Nassim Nicholas Talebin kehittämään teoriaan.

• Musta joutsen -tapahtumat eivät rajoitu vain rahoitus- ja kryptovaluuttamarkkinoihin — niitä voidaan havaita yhteiskunnassa, ympäristössä, teknologiassa ja monilla muilla aloilla.

Vuosisatojen ajan termiä „musta joutsen” käytettiin kuvaamaan jotakin olematonta, koska virheellisesti uskottiin, ettei tällaisia olentoja voisi havaita luonnossa. 

Niiden löytämisen jälkeen 1600-luvulla termi on kuitenkin mukautettu viittaamaan ennakoimattomiin tapahtumiin. Musta joutsen -teoria (Black swan theory) on Nassim Nicholas Talebin käsialaa, ja hän määrittelee mustan joutsenen tapahtumaksi, joka täyttää seuraavat kriteerit:

• Tapahtuma on poikkeama (mikään menneisyydessä ei viitannut sen mahdollisuuteen).

• Tapahtumalla on äärimmäinen vaikutus.

• Tapahtuma rationalisoidaan jälkikäteen  ja siitä „tehdään ennustettava”.

Yleisesti mainittuja esimerkkejä mustista joutsenista ovat COVID-19-pandemia, vuoden 2008 finanssikriisi, syyskuun 11. päivän iskut tai 2000-luvun alun it-kupla.

Kuten jo mainittiin, mustia joutsenia voi esiintyä millä tahansa alalla — eivätkä kryptomarkkinat ole poikkeus. 

Kryptomaailman mustat joutsenet noudattavat samoja sääntöjä kuin mitkä tahansa mustat joutsenet. Ne ovat äkillisiä, ennustamattomia tapahtumia, joilla on laaja-alaisia seurauksia. 

Kun sovelletaan edellä mainittuja kolmea tekijää, tässä on esimerkki siitä, miltä musta joutsen voisi näyttää kryptomarkkinoilla:

• Ennustamattomuus:  Odottamaton tapahtuma, kuten suuren pörssin hakkerointi, kriittisen virheen löytyminen lohkoketjuprojektin koodista tai uudet rajoittavat säädökset.

• Vakava vaikutus: Kryptovaluuttojen musta joutsen -tapahtuma huipentuu yleensä kryptojen hintojen dramaattiseen laskuun, likviditeetin jyrkkään vähenemiseen ja sijoittajien luottamuksen menetykseen.

• Jälkikäteinen rationalisointi: Kun tapahtuma on sattunut, kryptoanalyytikot ja vaikutusvaltaiset hahmot saattavat yrittää selittää sen syitä ja esittää sen usein asiana, joka olisi voitu ennustaa oikealla tiedolla tai analyysilla.

Kryptovaluutta-alustojen ja -protokollien keskinäinen kytkeytyneisyys tekee markkinoista erittäin haavoittuvia järjestelmäriskeille. Yksittäinen hakkerointi tai suuren alustan romahdus voi nopeasti käynnistää dominoefektin, joka laajenee koko markkinoiden laajuiseksi kriisiksi ja vaikuttaa negatiivisesti digitaalisten omaisuuserien hintoihin kautta linjan.

Alla luetellut tapahtumat mainitaan usein kryptomaailman tunnetuimpina musta joutsen -tapahtumina:

Vuonna 2010 perustettu Mt. Gox oli aikansa johtava Bitcoin-pörssi. Vuonna 2014 sen osuus Bitcoinin kokonaiskaupankäynnistä oli yli 70 %. Sen myöhempi konkurssi kuitenkin paljasti, että se oli menettänyt satojatuhansia bitcoineja, koska pahantahtoiset toimijat olivat tyhjentäneet sen kuumasta lompakosta (hot wallet) varoja pitkän ajan kuluessa.

Koska kryptomarkkinat olivat tuolloin suhteellisen pienet, Mt. Goxin romahduksella oli laaja-alaisia seurauksia koko kryptokenttään, mikä aiheutti markkinoiden laajuisen romahduksen ja murensi luottamuksen keskitettyihin pörsseihin.

Koronaviruspandemian vaikutukset tuntuivat kaikilla toimialoilla ja yhteiskunnissa maailmanlaajuisesti. Ei ollut yllättävää, että myös krypto koki sen negatiiviset seuraukset: Bitcoinin hinta laski 50 % yhden päivän aikana (ja kryptomarkkinoiden kokonaisarvo laski myöhemmin 40 %).

TerraUSD, joka oli aikoinaan ylistetty esimerkki algoritmisesta stablecoinista, menetti USD-sidoksensa vuonna 2022 laajemman markkinaromahduksen aikana, mikä pyyhki pois yli 40 miljardia dollaria arvosta viikon sisällä. 

Koska sillä oli keskeinen rooli ekosysteemissä, dominoefekti aiheutti sekasortoa useissa protokollissa ja yrityksissä — ja useat nimekkäät yritykset (kuten Voyager, Celsius ja Three Arrows Capital) hakeutuivat konkurssiin sen seurauksena. TerraUSD:n romahdus on sittemmin tunnistettu tekijäksi FTX-kriisissä.

Kolmivuotisen toimintansa aikana keskitetystä pörssistä FTX tuli volyymiltaan kolmanneksi suurin kryptopörssi. Mt. Goxin tavoin se hakeutui konkurssiin — tässä tapauksessa syynä oli kuitenkin sen johtajien tekemä laajamittainen petos. 

Tästä seurasi dominoefekti, joka näkyi hintojen romahduksina ja uusina konkurssihakemuksina alustoille, joiden varoja säilytettiin FTX:ssä. Tapahtuma toi alalle myös huomattavasti lisää sääntelyviranomaisten valvontaa ja vahingoitti yleistä käsitystä kryptovaluutoista.

Kryptovaluuttojen musta joutsen -tapahtumat johtuvat tyypillisesti vilpistä (esim. hakkerointi, petos) tai laajemmista markkinatapahtumista (esim. COVID-19-pandemia, sääntelyn tiukentuminen).

Edellä mainituissa esimerkeissä voimme nähdä tietoturvahaavoittuvuuksien vahingolliset vaikutukset (sekä älysopimuksissa että perinteisessä infrastruktuurissa), erityisesti krypton alkuaikoina, jolloin markkinat olivat paljon pienemmät. 

Näkyvät hakkeroinnit ovat muuttaneet radikaalisti alan suuntaa ja vaikuttaneet asenteisiin keskitettyjä pörssejä, itsesääntelyä ja perusteellisten tietoturvatarkastusten arvoa kohtaan.

Musta joutsen -tapahtumaa ei voida ennustaa — mutta siihen voidaan varautua.

Esimerkiksi 100 %:n allokaatio kryptovaluuttoihin, NFT-omaisuuseriin tai kryptopohjaisiin julkisiin yhtiöihin sisältää merkittävän riskin. Hajauttaminen muille rahoitusmarkkinoille voi auttaa lieventämään tätä ongelmaa ja vähentämään altistumista kryptoille ominaisille mustille joutsenille. 

Jotkut treidaajat pitävät myös merkittävän määrän „kuivaa ruutia” (dry powder) sivussa, mikä tarkoittaa käteistä, jota voidaan käyttää musta joutsen -tapahtuman jälkeen hyödyntämään halvempia hintoja.

Lisäksi kannattaa harkita omaehtoista säilytystä (self-custody) ainakin osalle kryptoportfoliota: näin voidaan minimoida vaikutukset, jos pörssit tai alustat vaarantuvat ja varasi menetetään.

Lisätietoja saat Kraken Learn Center -artikkelistamme Mitä on kryptojen säilytys?

Se, miten yksittäinen henkilö suhtautuu musta joutsen -tapahtumaan, riippuu pitkälti hänen tavoitteistaan sijoittajana. 

Historiallisesti kryptojen mustat joutsenet ovat saaneet aikaan monivuotisia laskumarkkinoita (bear markets), joissa kryptojen hinnat laskevat kollektiivisesti.

Markkinoiden ajoittaminen ei ole suositeltavaa — „pohjan” oikea tunnistaminen on erittäin epätodennäköistä ja voi johtaa lisätappioihin ja epäsuotuisiin positioihin. Lisäksi, jos musta joutsen -tapahtuma todellakin edeltää monivuotista laskumarkkinaa, on mahdollista, etteivät nykyiset suositut omaisuuserät koskaan toivu muuttuvien narratiivien ja uusien teknologioiden myötä.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö taitavat sijoittajat voisi tehdä hyviä kaupankäyntipäätöksiä romahduksen jälkeen. 

Ajallinen hajauttaminen (Dollar-cost averaging) kryptovaluuttoihin, joilla on vahva perusta, voi osoittautua kannattavaksi strategiaksi, jos ja kun markkinat toipuvat, ja sen lisäetuna on hintavaihtelun tasaaminen.

Lue lisää tästä kaupankäyntimenetelmästä täydellisestä oppaastamme Kryptojen ajallinen hajauttaminen.

Alan suosituimmassa pörssissä yli 200 kryptovaluuttaa ovat vain napin painalluksen päässä. Aloita Krakenin käyttö muutamassa minuutissa.